Aavistus syksystä, muisto auringosta

Sade ropisee raivoisasti katolle, pieni koleus voihkii ilmassa, omenat tuoksuvat makeina ja tipahtelevat maahan tuulen viuhtoessa niitä moneen ilmansuuntaan. Vuodenaika hakee muutoksen suuntaa. Kesän hurjimmat helteet ovat kaiketi jo takanapäin, ja niitä muistellessa ajatukset siirtyvät vähitellen kohti edessä olevaa syksyä. On muutoksen vuodenaika.

Maailmalta saapuu myös toisenlaisia tuulia. Viestejä suurista taloutta ravistelevista muutoksista, ihmisten julmuudesta ja ahneudesta - ja nämä liian usein toisiinsa kietoutuneina. Kesän hymyt ja lämpöiset ajatukset taitavat syksyn tullen muutenkin synkentyä, koska tiedämme edessä olevan pitkän pimeän, auringon lähes hylkäämän jakson. Niin moni vaipuu vähitellen lähes horrokseen seuraaviksi kuukausiksi - jollei fyysisesti, niin henkisesti. Niin ei tarvitse tapahtua.

Kuten vuodenaikoja, elämäämme ohjaavat pienet aurinkoon verrattavat valonlähteet ja toivon tuulahdukset. Niitä eivät anna meille planeetat eivätkä tuulivirtaukset, vaan niitä annamme toinen toisillemme. Kun synkin aika taas koittaa, muistetaan toisiamme aurinkoisilla ajatuksilla, lämpöisillä kosketuksilla ja annetaan käsi toinen toisellemme oppaaksi valoon.

Joten vaikka ilmassa on aavistus syksystä, mennään sitä kohden rohkeasti uskoen jo seuraavaan kesään, ja nautitaan matkasta sinne yhdessä.

Lämpöisten värien ja raikkaiden tuulien syksyä kaikille.

Perhosensiivet - maailman mahtavin voima

Joskus tuntuu, että elämässä kaikki tapahtuu vain siksi, että niin on määrätty tai että joku voima ohjaa asiat tiettyyn suuntaan. En osaa sanoa onko niin tai näin, vai onko elämä vain yhden suuren kaaoksen liikehdintää. Kunkin ihmisen kohdalla se kaaos sitten toisinaan tuntuu vähän enemmän tai vähän vähemmän järjestäytyneeltä. Epäilen pystymmekö me siihen järjestykseen itse edes vaikuttamaan, mutta kuin toivomalla kovasti.

Nämä blogitekstitkin sohvalla kirjoittaen tuntuvat syntyvän juuri silloin, kun jokin tilanne tai asia on tapahtunut jonkinlaisen kaaosjärjestäytymisen tuloksena. Hmmm...

No, oli niin tai näin, tänään koin voimakasta yhteyttä perhosensiipien ja oman elämäni välillä. Päivän tapahtumat ja siihen liittyneet ihmiset, lähellä ja etäällä, olivat jonkun voiman tuloksena järjestäytyneet elämäni ympärille eri suunnista muodostaen täysin järkeenkäyvän ja huikean innostavan kokonaisuuden. Hämmästyttävää on ajatella, että kyseiset ihmiset eivät olleet lähelläkään toisiaan tai minua vielä joitakin kuukausia sitten.

Eikös se vanha näkemys perhosensiipien iskun kyvystä aiheuttaa maailmanmullistus jotenkin pidä paikkansa? Mietinkin, että missä ja milloin juuri se perhosensiipien isku on mahtanut tapahtua, mikä näin taiten on vähitellen muodostanut ketjureaktion, jonka lopputuloksesta sain tänään nauttia. Tuntui kuin olisin ollut perhosensiipien ympäröimä aivan kokonaan.

Mitähän se seuraava siipienisku on jo lähettänyt matkaan? Tuskin maltan odottaa...

Carpe diem - yksi pitkä kesä!

Siitä on nyt kolme kuukautta aikaa kun viimeksi mietin, että kohta on se kesä. Wau! Kyllä on paljon ihania kesäpäiviä aikaa tehdä vaikka mitä, käydä vaikka missä ja tavata kaikkia vanhoja tuttuja. Kunhan nyt ensin saa työt tehtyä ennen kesälomia. No, äkkiäkös nuo tuosta hoidetaan, ja sitten tehdään kaikenlaisia juttuja.

Sitten se kesä tuli, ennalta tiedetty pyöritys junioriurheilun parissa alkoi - ja sitten olikin elokuun alku. Swoooosshhhhh. Mitä tapahtui? Viimeiset viikot ja päivät ovat jollain tavalla soljuneet aaltojen tavoin kohden, yli ja sivuitse. Paikat, tapahtumat, ihmiset, hetket, tunnelmat ovat heiluneet lämpötilojen mukaan suuntaan ja toiseen kuin kesä itsekin. Aurinkorasvamenekki ja ajokilometrit lähinnä kisasivat keskenään kalenterin kuluessa käsissä. Mitä jäi oikeastaan käteen muuta kuin rusketusjäljet?

Käteen jäi uskomaton määrä hienoja, hauskoja, tunteellisia, jännittyneitä, tunnelmallisia, kireitä, iloisia, yllättyneitä hetkiä, jotka elettiin auringonsäteiden valaistessa ihania, pitkiä iltoja, kiireisiä harrastusmatkoja ja ihastuttavia tapaamisia sukulaisten ja ystävien kanssa.

Kesä on ollut jo nyt yksi pitkä Carpe diem - ja onneksi se vielä ihanien eloiltojen merkeissä. Nauttikaa hyvät ystävät, nauttikaa. Kesää on vielä jäljellä ja sitten se jatkaa elämää syksyilloissa mielissämme. Ihanaa kesää kaikille...vielä hetki.